Oppimisen havainnointia verkossa, yliopistoluennolla, osa 1

    

Opettajaopintoihin kuuluu yhtenä tehtävänä opetustilanteiden havainnointia omalla tai jollain muulla koulutusalalla. Aloitin havaintojen kirjaamisen yliopistolla, kauppatietellisen tiedekunnan johtamisyksikön luennolla. Osallistuin kurssille Developing Business Models ja luennot pidettiin 4. ja 5.9.2020 Luento järjestettiin Zoomilla, verkkoluentoina koronatilanteesta johtuen. Luennot olivat englanninkielisiä. 

LUENNON ALOITUS

Opettaja aloitti esittelemällä itsensä. Hän pohjusti kertomalla uransa kulkua ja miksi hän oli asiantuntijana juuri tällä luennolla. Hän esitteli aikataulun ja agendan. Sen jälkeen siirryttiin suoraan aiheeseen: liiketoimintamallien suunnittelu ja Business Model Canvas. 

KÄÄNTEINEN OPETUS

Tällä kurssilla käytettiin käänteistä opetusta. Käänteinen opetus tarkoittaa sitä, että opettaja antaa opittavan asian jo etukäteen oppilaille luettavaksi, jotta he jo valmiiksi tietävät siitä jotain ennen varsinaisen opetuksen alkua (Marstio 2020, 16-17). Tälle kurssille kuului osana ennakkomateriaali, johon tutustuttiin ja josta kirjoitettiin oppimispäiväkirja. 

PERJANTAI 4.9. 

Luennon alkaessa pelästyin ensin, että opettaja ei ollut kovinkaan hyvin valmistautunut verkkoluentoon. Luennothan piti alun perin pitää lähiopetuksena ja näytti siltä, että hän vain piti saman luennon omalta kotikoneelta kalvosulkeisina.

 

Muutin mieleni luentojen kuluessa. Asiaa oli todella paljon, joten opettaja kyllä luennoi monologina, mutta oli kuitenkin mettinyt verkkoluennon kulun tarkasti ja opetellut zoomin käyttöä, joka olikin erittäin ammattimaista. Hän oli esim osannut valita näkymän siten, että luentomateriaali näkyi taustalla ja hän itse siinä kulmassa livenä. Kulmassa itse kuvassa, ei siis erillisellä ruudulla marginaalissa. Myös tausta oli vaihdettu. Emme nähneet hänen kotinsa sotkuista kirjahyllyä tai valkoista seinää, vaan zoomin tarkkaan valitun taustakuvan.

OSALLISTAMINEN

Verkko-opetuksessa olennaista on osallistaa kuulijoita. Opettaja yritti osallistaa opiskelijoita esittämällä kysymyksiä, joita kuulijat joutuivat pohtimaan. Ensimmäisellä luennolla se ei onnistunut. Opiskelijat olivat mykistäneet mikrofonit ja 30 osallistujasta vain 3 vastaili ääneen, kun kysyttiin joitakin kysymyksiä. Osa vastaili tai kommentoi chat-toiminnolla, mutta opettaja ei aina muistanut katsoa chattiä. Opettajan näkökulmasta vaikutti varmasti tylsältä puhua mykille mikrofoneille.

LAUANTAI 5.9.2020

Opiskelijat olivat ilmeisesti päättäneet osallistua hiukan aktiivisemmin, ja yhä useampi vastaili luennon aikana esitettyihin kysymyksiin ääneen. Toteutettiin myös ryhmätyöharjoitus, jossa opettaja antoi tehtävän ja se tehtiin puolen tunnin aikana itsenäisesti omissa kolmen hengen ryhmissä, jotka oli muodostettu jo etukäteen.

RYHMÄTYÖ

Zoom ei taipunut siihen, että etukäteen muodostetut ryhmät olisi saatu nopeasti zoomin breakout roomiin, ryhmätyötiloihin, joten kaikki katosivat opettajan näkyvistä puoleksi tunniksi ja huomasin, että se vaivasi häntä. Hän olisi halunnut seurata ryhmätöiden edistymistä. Hän huuteli välillä mikrofooniinsa, mutta kukaan ei vastannut, koska oma ryhmänikin teki työtä intensiivisesti puhelimen, whatsapp-sovelluksen puheviestin välityksellä. Työstimme business-model canvaseja Miro-ohjelman avulla. Opettaja pääsi meidän etukäteen tehtyyn ryhmätyötilaamme ja näki joka ryhmän työskentelyn, mutta ei päässyt kuulemaan keskusteluja. Hän yritti ehdottaa, että käyttäisimme Miron chat-toiminnetta, mutta aika oli rajallinen, joten emme kukaan lähteneet vaihtamaan ryhmätyöskentelyalustaa, emmekä käyttäneet sitä. 

Mielestäni tämä nopea harjoitus olisi voitu tehdä eri ryhmissä, zoomin valitsemissa breakout roomeissa, vaikka varsinainen kotitehtäväksi tullut ryhmätyö tehtäisiinkin sovituissa ryhmissä. Sitä opettaja ei ehkä ollut ajatellut. Ryhmätyön tekeminen toimi hyvin noinkin, mutta opettaja olisi varmasti mielellään ollut kurkkimassa ryhmien toimintaa.

HAVAINTOJA

- Yksilöllistä ohjausta ei ollut. Luennon jälkeen sai jäädä kyselemään, jos halusi. Tämä lienee yliopistossa aika tavallista. Aikuiset opiskelijat ovat itseohjautuvia, joten varmaan olisivat osanneet kysyä, jos olisivat tarvinneet yksilöllistä ohjausta.

- Taukoja oli liian vähän. Luentosessiot liian pitkiä yhtäjaksoisia istuntoja. Ne loppuivat luvattua aikaisemmin, joten tauoille olisi siis ollut aikaa. Mieluummin pari 10 minuutin taukoa väliin ja luentojen päättyminen 20 minuuttia myöhemmin molempina päivinä olisi ollut parempi, koska jokainen oli joka tapauksessa varautunut istumaan paljon pitempään. Se olisi parantanut kuuntelukokemusta ja keskittymiskykyä.

POSITIIVISET ASIAT

- Opettajan oma innostus. Osaaminen ja asiantuntijuus näkyy, joten luento ei ollut kertaakaan pitkästyttävä, vaikka hän piti molempina päivinä vain yhden 15min tauon. Oma asiantuntijuus näkyy mm siten, että osaa antaa spontaaneja esimerkkejä ja selittää asaa niin, että se on ymmärrettävää.

- Hyvin suunniteltu, johdonmukaisesti esitetty sisältö

- Diat olivat todella selkeät, värikkäät ja laadukkaat

- Välissä katsottiin 15 minuutin dokumentti Netflixin liiketoimintamallien muutoksesta (eli Netflixin synty ja kasvu) josta keskusteltiin ja jota käytettiin esimerkkinä. Se oli mukava vaihtelu luennon keskellä.

PARANNETTAVAA:

- Taukoja olisi pitänyt olla enemmän. Vaikka ollaan kotona oman koneen ääressä, ihan pieni biotauko olisi paikallaan tunnin välein. Se voi olla vaikka vain 5 minuuttia, mutta ilman sitä kalvosulkeiset alkavat tuntua sietämättömän tuskaiselta viimeistään 1,5 tunnin kohdalla. 

- Luennon alkaessa olisi voinut houkutella jokaisen sanomaan jotain, vaikka nimensä. Näin mykistyksen poisto olisi tullut tutuksi ja kun on kerran sanonut jotain, olisi ollut helpompi sanoa uudelleenkin. Nyt osa oli täysin passiivisia koko luennon ajan.

- Ekstrana olisi voinut tehdä zoomin kyselytoiminnolla muutaman kyselyn. Hän kysyi pari kertaa esimerkistään a, b, c tai d, mikä on kuulijoiden mielestä paras ratkaisu. Kukaan ei vastannut. Lopulta yksi sanoi ”vaihtoehto D”. Zoomilla olisi voinut pikakyselyllä kysyä ja pyytää kaikkia antamaan äänensä eri vaihtoehdolle. Näin jokainen, ujoinkin, olisi saanut vastata ja olisi ollut mielenkiintoista nähdä miten äänet jakaantuvat.

LÄHTEET:

Marstio, T. (2020) Verkko-opinon muotoilukäsikirja. Verkko-opinnon muotoilukäsikirja. Laurea-julkaisut 134. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/333810/Laurea%20Julkaisut%20134.pdf?sequence=5&isAllowed=y