Pedagogiset mallit: Ilmiöpohjainen oppiminen

Tähän asti opetuksemme eri oppilaitoksissa on ollut vahvasti oppiainekohtaista, mutta uudet opetussuunnitelmat korostavat ilmiöpohjaista oppimista. Opettajan kannalta se tarkoittaa, että sensijaan, että opettaja tarkastelee vain omaa oppiainettaan ja pitää kiinni sen tavoitteista, hänen tulisi tarkastella siihen liittyviä ilmiöitä oppijan näkökulmasta.


Mitä ilmiölähtöisyys tarkoittaa?

Ihmisen mieli ja oppiminen ei jakaudu oppiaineisiin, vaan näemme ja tarkastelemme luonnostaan aina aiheeseen liittyvää kokonaista ilmiötä. Jos esimerkiksi otetaan yrittäjyys, sen ymmärtämiseen syvällisemmin tarvitaan monia "oppiaineita". Tarvitaan liiketoimintaosaamista, matematiikkaa, monesti myös tekniikkaa, tai muuta substanssiosaamista, markkinointia jne. 

Ilmiölähtöinen ajattelu koulukontekstissa ei ole vain sisältöjen pohtimista, vaan myös lähestymistapojen suunnittelua. Siellä ilmiölähtöisyys tarkoittaa useiden oppiaineiden yhdistämistä, eli monialaisia oppimiskokonaisuuksia. 

Millaista on ilmiölähtöinen pedagogiikka?

Ilmiölähtöisessä pedagogiikassa oppimisprosessi lähtee oppijan omista, autenttisista taidoista ja omakohtaisesta osaamisesta ja havainnoista. Alussa kartoitetaan jokaisen yksilöllinen osaaminen, herätellen samalla ryhmä ajattelemaan kyseistä ilmiötä. Osaamista rakennetaan yhdessä yksilöistä ja ryhmästä löytyvän osaamisen päälle. Oppiminen on yhteisöllistä ja ryhmä toimii ikäänkuin asiantuntijaryhmän tavoin, tutkien, etsien tietoa, pohtien. 

Tutkivan oppimisen malli

Ilmiöitä lähestytään usein käyttämällä tutkivan oppimisen pedagogista mallia, jossa oppijat toimivat ikäänkuin asiantuntijaryhmänä, asettavat tutkimuskysymyksiä ja luovat yhdessä uutta tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Samalla oppijat tekevät omat olemassa olevat tietonsa ja käsityksensä opittavasta asiasta julkisiksi. Tämä auttaa ryhmää, oppijaa ja opettajaa paljastamalla kunkin tiedolliset vahvuudet ja heikkoudet. 

Mitkä ovat opettajan tehtävät ilmiöpohjaisessa oppimisessa?

Opettajan tehtävänä on ohjata oppijoiden oppimisprosessia. Opiskelijat tarvitsevat tukea ja apua alkuun pääsemisessä, aineistonhankinnassa ja tutkimuksen oikean suunnan löytämisessä. Opettaja ei kuitenkaan tuo valmista tietoa, vaan auttaa heitä itse tutkimaan ja löytämään ne. Opettaja varmistaa omalla ohjauksellaan, että opiskelu onnistuu ja tuottaa oivalluksia. Ilman ohjausta ilmiöoppiminen saattaa ajautua umpikujaan. 

Ilmiöpohjainen työskentely on usein työpajamaista. Siksi se vaatii monesti usean opettan yhteistyötä, tiimiopettajuutta.


Lähteet:

Lonka, K. (2014). Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava.

SanomaPro (2020). Ilmiöoppiminen selittää monimutkaista maailmaa ja yhdistää oppiaineita. https://www.sanomapro.fi/ilmiooppiminen-selittaa-monimutkaista-maailmaa-ja-yhdistaa-oppiaineita/

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pedagogiset mallit: DIANA-malli

Kuva
  Opetusmenetelmät valitaan opetettavan asian, tavoitteiden ja kohderyhmän mukaan. Pedagoginen malli on taustalla oleva raami, joka perustuu ajatukseen siitä, miten ihminen oppii parhaiten. Suuri osa opettajista opettaa yhdistellen eri malleja. Tutustuimme opintojaksolla eri malleihin.  Dialogisen autenttisen oppimisen malli, DIANA-malli, Dialogical Authentic Netlearning Activity Model, on Helena Aarnion ja Jouni Enqvistin kehittämä osaamisen rakentamisen toimintamalli. Keskeistä mallissa on dialogin ja autenttisen oppimisen käyttäminen oppimisprosessissa. Autenttisuus on tärkeää Oppimisprosessi pyritään käynnistämään oppijan omista arkikäsityksistä opittavasta asiasta ja niistä seuranneista olettamuksista. Kun oppijat hakevat alun oppimiselleen itse, he voivat kuljettaa oppimisketjua ymmärtämällään tavalla eteen päin. Olennaista on se, että ongelmat ovat oppijalle itselleen autenttisia ja lähtöisin omasta arkielämästä, kuten työhön liittyvistä tehtävistä. Opettaja auttaa...
Lue lisää

TKI-projektin reflektointia osa 1

Kuva
  TKI-työ on opettajakorkeakoulun opinnäytetyö. Opettajaopiskelija osoittaa sen avulla, että osaa kehittää pedagogista asiantuntijuutta ammatillisen koulutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla. Olemme vihdoin niin pitkällä, että teemme TKI-projektejamme. Olen tehnyt itselleni aikataulun, jonka mukaan palautan työni ensi lauantaina, neljän päivän päästä.  Toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa on paljon maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden suomen kieli on puutteellinen. Työskentelen digitaalisten kielimateriaalien parissa ja aihe on lähellä sydäntäni. Mielestäni teknologian avulla voisi paljon enemmän tukea suomen (S2) oppijoita. Ammatilliselle puolelle ei vaan ole tehty materiaaleja tähän tarkoitukseen. Suomen kielen (S2) alkeita opetetaan usein vain arjen tilanteita varten   Usein suomen materiaalit on tehnyt niin, että niissä harjoitellaan arjen tilanteita, kuten ravintolassa tai kaupassa käyntiä siten, että oppija on asiakas, ei asi...
Lue lisää

Oppimisen havainnointia verkko-ohjaajan opintopiirissä, verkossa

Kuva
Laitan tänne oppimispäiväkirjaan vielä yhden havainnointipostauksen. Osallistuin eOppimiskeskuksen järjestämään Opintopiirin ohjaamisen ABC -opintopiiriin verkossa. Mielestäni verkkotapaamiset ja opetus on ollut niin mallikelpoista, ja opin siitä niin paljon, että raportoin kaikki kolme tapaamista tänne opetuksen havainnoinnin näkökulmasta. Opintopiirissä käytiin läpi monenlaisia ilmaisia opetusvälineitä, joten senkin puoleen se oli todella hyödyllinen.   TORSTAI 22.10.2020 Opintopiiri pidettiin Jitsi-videokonferenssipalvelussa. Olin saanut kutsun, linkin ja vielä tekstarimuistutuksen sen alkamisesta. Eli kutsuminen oli todella hyvin hoidettu, sillä vapaaehtoiset ilmoittautumiset saattavat unohtua helposti. Tapaamiseen oli helppo kirjautua, joskin kotikoneellani en saanut ääntä toimimaan, vaikka pidän jatkuvasti omia webinaareja Teams-verkkopalvelussa, eikä äänen kanssa ole koskaan ollut ongelmia. Jouduin lopulta vaihtamaan läppäriä ja työkoneella sain äänet kuulumaan. Opintopi...
Lue lisää