TKI-projektin reflektointia Osa 2

TKI-työn teoreettinen viitekehys

Syy miksi tartuin tähän aiheeseen on juuri työni teoreettinen viitekehys; ammatillisten suomenoppijoiden kielitaito ja miten sitä voisi tukea opiskelujen aikana. Kielitaito on erillinen kompetenssi ja sitä opettaa suomen opettaja, vaikka se liittyy vahvasti ammattiin ja varsinkin työhön ja työllistymiseen.  Kuinka ammatillinen opettaja voisi tarjota lisätukea opiskelijalle niin, että hän ammatin lisäksi saisi kielellisiä eväitä työhön ja työnhakuun?

Tutkin aihetta monista lähteistä. Monissa maissa on huomattu, että kielitaito kasvaa huikeasti sen jälkeen, kun maahanmuuttaja pääsee työyhteisön jäseneksi. Työn saaminen vain on hyvin vaikeaa, jos kielitaito on heikko. Meneillään onkin yhteiskunnallinen keskustelu siitä, voisiko kielen oppimista siirtää osittain työnantajien vastuulle.

Kielitaidon merkitys

Kielitaidon merkitys työn saamiseen on kiistaton. Karayilan ym. tutkimuksessa (2017) kielitaito oli merkittävin yksittäinen kotoutumiseen liittyvä tekijä. Se on tärkeä ihmisen identiteetille ja elämässä selviytymiselle. Heikko kielitaito estää työllistymistä ja unelma-ammattiin hakeutumista. On opiskeltava sellainen ammatti, jossa omalla kielitaidolla pärjää joten kuten. (Karayilan ym. 2017, 180.)

Kielitaidon pyramidi

Kielitieteilijä Cummins kuvaa kielitaitoa oheisella jäävuorimallilla (Kuva). Pelkän pintatason oppimiseen menee 3-5 vuotta ja perusosaaminen ei sellaisenaan vielä riitä opiskeluun. Opiskeluun yksilö tarvitsee kolmion alempaa, syvempää kielitaitoa. Sen saavuttamiseen menee todella kauan ja yksilö oppii sen vuosien aikana, esim opiskellessaan peruskoulussa. (Harju-Luukkainen 2007.)


Ne, jotka tulevat suomeen vasta aikuisiässä, tai isompina lapsina, joutuvat kouluttautumaan varsin heikolla kielitaidolla. Tähän tarvittaisiin paljon enemmän ymmärrystä ja monenlaista tukea. On äärimmäisen kuormittavaa opiskella samaan aikaan kieltä ja ammattia.

Teknologia apuvälineenä kielen oppimisessa

Teknologian avulla voitaisiin tukea kielen oppimista. Laitteista ja sähköisistä materiaaleista ei kuitenkaan ole hyötyä ilman laadukasta, pedagogista sisältöä. Myös opettajan merkitys on suuri. Opettaja suunnittelee, ohjaa ja fasilitoi oppimisprosessin. Opettajan ei tarvitse olla teknologian huippuosaaja. Laitteiden avulla voidaan havainnollistaa todellisia, aitoja tilanteita ja harjoitella niitä. Opetus ei ole enää sidottu luokkatiloihin ja se tuo merkittävää lisäarvoa. Tutkimusten mukaan teknologia-avusteinen opetus myös motivoi opiskelijoita.


Lähteet:

Harju-Luukkainen, H. 2007. Kielikylpydidaktiikkaa kehittämässä. 3-6-vuotiaiden kielikylpylasten kielellinen kehitys ja kielikylpydidaktiikan kehittäminen päiväkodissa. Turku: Åbo Akademi University Press.

Karayilan, S., Wallin, A., Harju-Autti, R. & Eskola, J. (2017). Kielitaito – avain moneen lukkoon, Maahanmuuttajien näkemyksiä kotoutumisen onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Noudettu 7.4.2021. Saatavilla: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/102952/kielitaito_-_avain_moneen_lukkoon_2017.pdf?sequence=1


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pedagogiset mallit: DIANA-malli

TKI-projektin reflektointia osa 1

Oppimisen havainnointia verkko-ohjaajan opintopiirissä, verkossa