Rakas oppimispäiväkirjani...

Opetusharjoitteluni Sisältömarkkinointistrategia ja sisällön tuottaminen-kurssilla Olemme opiskelleet teorioita, opettajan työn lähtökohtia, etiikkaa, tutkineet opettajan työtä ohjaavia normeja, määräyksiä ja ohjeistuksia. Vihdoin pääsin tekemään oikeaa opettajan työtä. Opetusharjoittelu on konkreettista opiskelua opettajana olemisesta, aidon työn äärellä. Suoritin opetusharjoitteluun Laurea-ammattikorkeakoulussa,  Sisältömarkkinointistrategia ja sisällön tuottaminen-kurssi lla. Opetus omalta asiantuntija-alueelta Oli unelma päästä opettamaan sellaista, missä itselläni on annettavaa. Koin harjoittelun erittäin palkitsevana. Ohjaava opettaja antoi minulle vastuuta suunnitella itse opetustuokiot sisällön ja tavoitteiden mukaisesti. 14.3.2021 oli oppimistehtävän viimeinen palautuspäivä ja sen jälkeen pääsimme arvioimaan töitä. Arviointi oli erittäin antoisaa. Palautukset olivat lyhimmillään 10 ja pisimmillään 30 sivun mittaisia. Arviointia Luin jokaisen tehtävän huolellisesti, verrate...

  Tässä jaksossa olemme perehtyneet syvällisemmin arviointiin. Yhdessä pohtien, rinnakkain opetusharjoittelun kanssa, sekä omien aikuisopintojeni kanssa, olen saanut siitä ahaa-elämyksiä.  Osaamistavoitteet Opetussuunnitelmassa määritellään osaamistavoitteet, joiden pohjalta arviointi toteutetaan. Osaamistavoitteista johdetaan arviointikohteet ja arviointikriteerit. Apuna voidaan käyttää Bloomin ja Solon taksonomioita. Ne auttavat arvioimaan tuotosten moniulotteisuutta sekä tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoja. Bloomin taksonomiassa olennaista on ns. aktiivisten verbien käyttö. Verbit kuvaavat opiskelijan ajattelun ja tiedollisen toiminnan tasoa. Näitä verbejä käytetään hyväksi muotoiltaessa tavoitteita. (Kangastie & Mastosaari, 2016.)  Osaamisperustaisuus Osaamisperustaisuus tekee arvioinnista samaan aikaan helppoa ja vaikeaa. Se tarkoittaa sitä, että opetussuunnitelmat eivät enää koostukaan irrallisista kursseista, vaan rakentuvat oppimistuloksista ja oppimis...

Kestävän kehityksen tukeminen oppimisympäristöissä Kestävä kehitys viittaa jatkuvaan yhteiskunnalliseen muutokseen, joka pyrkii tarjoamaan sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvät lähtökohdat elämään. Kestävän kehityksen käsitteeseen kuuluu perinteisen ekologisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, joiden kehitystä voidaan edesauttaa eri oppimisympäristöjen avulla.  Energiatehokkuus ja kierrätys tärkeää myös oppimisympäristöissä Ekologista ja taloudellista kestävyyttä voidaan tukea kiinnittämällä huomiota fyysisen ympäristön käytäntöihin, kuten energiatehokkuuteen sekä jätteen kierrättämiseen ja vähentämiseen lisäämällä sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä. (Ympäristöministeriö) Laadukkaan oppimisen ja sen myötä sosiaalisen sekä kulttuurisen kestävyyden turvaamiseksi voidaan oppimisympäristöjen tehokkaan hyödyntämisen ohella myös käyttää niitä monipuolisesti. Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kestävää kehitystä voidaan tu...

  Hyvin suunnitellulla oppimisympäristöllä on merkittävä vaikutus opiskelijan opiskelemiseen ja oppimiseen. Oppimisympäristön tulisikin monipuolisesti tukea yksilön sekä yhteisön kasvua ja kehittymistä. Oppimisympäristöjen suunnittelemiseen ja kehittämiseen vaikuttavat hyvin monet tekijät sekä monipuolinen sidosryhmäyhteistyö. Laadukas ja hyvin toteutettu oppimisympäristö asettaa myös opettajille ja ohjaajille omat laaja-alaiset vaatimuksensa.   Oppimisympäristön määritteleminen Oppimisympäristö on ympäristö, jossa oppiminen ja opiskelu tapahtuu, puhutaanpa sitten formaalista, informaalista tai non-formaalista oppimisesta. Oppimisympäristöllä viitataan välillä myös oppimisalustaan, vaikka se on vain osa oppimiseen tarvittavaa teknologiaa. Jos pohditaan oppimisympäristöä opettajaopinnoissamme HAMKissa, se käsittää niin fyysisen oppimistilamme kodeissa, kuin Moodlenkin, josta tehtävämme löytyvät. Oppimisympäristö on lisäksi psykologisten tekijöiden kokonaisuus, jossa vuorova...

Flipped Classroom -mallissa opiskelija opiskelee opettajan antaman oppisisällön itsenäisesti ennen varsinaista opetusta. Se on opiskelijalähtöinen menetelmä, joka motivoi ja aktivoi opiskelijaa ja  korostaa hänen vastuutaan omista opinnoistaan. ​Tavallisimmin opettaja jakaa opiskelijoille ennakkomateriaalin, joka voi olla esim. verkkomateriaali, jonka opiskelija lukee, tai oppisisältöön tutustutaan esimerkiksi videoiden, avulla ennen kontaktiopetusta. Tavoitteena tässä mallissa on, että oppimisen vaiheiden vaihtaessa paikkaa, opiskelijat osallistuvat ja aktivoituvat paremmin kontaktiopetuksessa ja oppitunnilla jää enemmän aikaa opettajan ja opiskelijoiden väliselle vuorovaikutukselle sekä opetuksessa opitun tiedon soveltamiselle ja syventämiselle harjoitusten, kysymysten ja keskustelun avulla. Opettajan rooli muuttuu tiedonvälittäjästä opiskelijoiden ohjaajaksi tiedon soveltamisessa.  

Tähän asti opetuksemme eri oppilaitoksissa on ollut vahvasti oppiainekohtaista, mutta uudet opetussuunnitelmat korostavat ilmiöpohjaista oppimista. Opettajan kannalta se tarkoittaa, että sensijaan, että opettaja tarkastelee vain omaa oppiainettaan ja pitää kiinni sen tavoitteista, hänen tulisi tarkastella siihen liittyviä ilmiöitä oppijan näkökulmasta. Mitä ilmiölähtöisyys tarkoittaa? Ihmisen mieli ja oppiminen ei jakaudu oppiaineisiin, vaan näemme ja tarkastelemme luonnostaan aina aiheeseen liittyvää kokonaista ilmiötä. Jos esimerkiksi otetaan yrittäjyys, sen ymmärtämiseen syvällisemmin tarvitaan monia "oppiaineita". Tarvitaan liiketoimintaosaamista, matematiikkaa, monesti myös tekniikkaa, tai muuta substanssiosaamista, markkinointia jne.  Ilmiölähtöinen ajattelu koulukontekstissa ei ole vain sisältöjen pohtimista, vaan myös lähestymistapojen suunnittelua. Siellä ilmiölähtöisyys tarkoittaa useiden oppiaineiden yhdistämistä, eli monialaisia oppimiskokonaisuuksia.  Millaista o...

  Opetusmenetelmät valitaan opetettavan asian, tavoitteiden ja kohderyhmän mukaan. Pedagoginen malli on taustalla oleva raami, joka perustuu ajatukseen siitä, miten ihminen oppii parhaiten. Suuri osa opettajista opettaa yhdistellen eri malleja. Tutustuimme opintojaksolla eri malleihin.  Dialogisen autenttisen oppimisen malli, DIANA-malli, Dialogical Authentic Netlearning Activity Model, on Helena Aarnion ja Jouni Enqvistin kehittämä osaamisen rakentamisen toimintamalli. Keskeistä mallissa on dialogin ja autenttisen oppimisen käyttäminen oppimisprosessissa. Autenttisuus on tärkeää Oppimisprosessi pyritään käynnistämään oppijan omista arkikäsityksistä opittavasta asiasta ja niistä seuranneista olettamuksista. Kun oppijat hakevat alun oppimiselleen itse, he voivat kuljettaa oppimisketjua ymmärtämällään tavalla eteen päin. Olennaista on se, että ongelmat ovat oppijalle itselleen autenttisia ja lähtöisin omasta arkielämästä, kuten työhön liittyvistä tehtävistä. Opettaja auttaa...