Tekstit

Oppimisympäristöjen tulevaisuus ja kehitys ammatillisessa koulutuksessa ((Opintoryhmän artikkeli 2/2021 Osa 2)

Kuva
Kestävän kehityksen tukeminen oppimisympäristöissä Kestävä kehitys viittaa jatkuvaan yhteiskunnalliseen muutokseen, joka pyrkii tarjoamaan sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvät lähtökohdat elämään. Kestävän kehityksen käsitteeseen kuuluu perinteisen ekologisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys, joiden kehitystä voidaan edesauttaa eri oppimisympäristöjen avulla.  Energiatehokkuus ja kierrätys tärkeää myös oppimisympäristöissä Ekologista ja taloudellista kestävyyttä voidaan tukea kiinnittämällä huomiota fyysisen ympäristön käytäntöihin, kuten energiatehokkuuteen sekä jätteen kierrättämiseen ja vähentämiseen lisäämällä sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä. (Ympäristöministeriö) Laadukkaan oppimisen ja sen myötä sosiaalisen sekä kulttuurisen kestävyyden turvaamiseksi voidaan oppimisympäristöjen tehokkaan hyödyntämisen ohella myös käyttää niitä monipuolisesti. Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kestävää kehitystä voidaan tu...

Ammatillisen opetuksen oppimisympäristöt (Opintoryhmän artikkeli 2/2021 Osa 1)

Kuva
  Hyvin suunnitellulla oppimisympäristöllä on merkittävä vaikutus opiskelijan opiskelemiseen ja oppimiseen. Oppimisympäristön tulisikin monipuolisesti tukea yksilön sekä yhteisön kasvua ja kehittymistä. Oppimisympäristöjen suunnittelemiseen ja kehittämiseen vaikuttavat hyvin monet tekijät sekä monipuolinen sidosryhmäyhteistyö. Laadukas ja hyvin toteutettu oppimisympäristö asettaa myös opettajille ja ohjaajille omat laaja-alaiset vaatimuksensa.   Oppimisympäristön määritteleminen Oppimisympäristö on ympäristö, jossa oppiminen ja opiskelu tapahtuu, puhutaanpa sitten formaalista, informaalista tai non-formaalista oppimisesta. Oppimisympäristöllä viitataan välillä myös oppimisalustaan, vaikka se on vain osa oppimiseen tarvittavaa teknologiaa. Jos pohditaan oppimisympäristöä opettajaopinnoissamme HAMKissa, se käsittää niin fyysisen oppimistilamme kodeissa, kuin Moodlenkin, josta tehtävämme löytyvät. Oppimisympäristö on lisäksi psykologisten tekijöiden kokonaisuus, jossa vuorova...

Pedagogiset mallit: Flipped classroom

Kuva
Flipped Classroom -mallissa opiskelija opiskelee opettajan antaman oppisisällön itsenäisesti ennen varsinaista opetusta. Se on opiskelijalähtöinen menetelmä, joka motivoi ja aktivoi opiskelijaa ja  korostaa hänen vastuutaan omista opinnoistaan. ​Tavallisimmin opettaja jakaa opiskelijoille ennakkomateriaalin, joka voi olla esim. verkkomateriaali, jonka opiskelija lukee, tai oppisisältöön tutustutaan esimerkiksi videoiden, avulla ennen kontaktiopetusta. Tavoitteena tässä mallissa on, että oppimisen vaiheiden vaihtaessa paikkaa, opiskelijat osallistuvat ja aktivoituvat paremmin kontaktiopetuksessa ja oppitunnilla jää enemmän aikaa opettajan ja opiskelijoiden väliselle vuorovaikutukselle sekä opetuksessa opitun tiedon soveltamiselle ja syventämiselle harjoitusten, kysymysten ja keskustelun avulla. Opettajan rooli muuttuu tiedonvälittäjästä opiskelijoiden ohjaajaksi tiedon soveltamisessa.  

Pedagogiset mallit: Ilmiöpohjainen oppiminen

Kuva
Tähän asti opetuksemme eri oppilaitoksissa on ollut vahvasti oppiainekohtaista, mutta uudet opetussuunnitelmat korostavat ilmiöpohjaista oppimista. Opettajan kannalta se tarkoittaa, että sensijaan, että opettaja tarkastelee vain omaa oppiainettaan ja pitää kiinni sen tavoitteista, hänen tulisi tarkastella siihen liittyviä ilmiöitä oppijan näkökulmasta. Mitä ilmiölähtöisyys tarkoittaa? Ihmisen mieli ja oppiminen ei jakaudu oppiaineisiin, vaan näemme ja tarkastelemme luonnostaan aina aiheeseen liittyvää kokonaista ilmiötä. Jos esimerkiksi otetaan yrittäjyys, sen ymmärtämiseen syvällisemmin tarvitaan monia "oppiaineita". Tarvitaan liiketoimintaosaamista, matematiikkaa, monesti myös tekniikkaa, tai muuta substanssiosaamista, markkinointia jne.  Ilmiölähtöinen ajattelu koulukontekstissa ei ole vain sisältöjen pohtimista, vaan myös lähestymistapojen suunnittelua. Siellä ilmiölähtöisyys tarkoittaa useiden oppiaineiden yhdistämistä, eli monialaisia oppimiskokonaisuuksia.  Millaista o...

Pedagogiset mallit: DIANA-malli

Kuva
  Opetusmenetelmät valitaan opetettavan asian, tavoitteiden ja kohderyhmän mukaan. Pedagoginen malli on taustalla oleva raami, joka perustuu ajatukseen siitä, miten ihminen oppii parhaiten. Suuri osa opettajista opettaa yhdistellen eri malleja. Tutustuimme opintojaksolla eri malleihin.  Dialogisen autenttisen oppimisen malli, DIANA-malli, Dialogical Authentic Netlearning Activity Model, on Helena Aarnion ja Jouni Enqvistin kehittämä osaamisen rakentamisen toimintamalli. Keskeistä mallissa on dialogin ja autenttisen oppimisen käyttäminen oppimisprosessissa. Autenttisuus on tärkeää Oppimisprosessi pyritään käynnistämään oppijan omista arkikäsityksistä opittavasta asiasta ja niistä seuranneista olettamuksista. Kun oppijat hakevat alun oppimiselleen itse, he voivat kuljettaa oppimisketjua ymmärtämällään tavalla eteen päin. Olennaista on se, että ongelmat ovat oppijalle itselleen autenttisia ja lähtöisin omasta arkielämästä, kuten työhön liittyvistä tehtävistä. Opettaja auttaa...

Keskustelua koulutuksen rahoituksesta

Kuva
  Vuoden viimeinen kurssi käsitteli ammatillisen koulutuksen rahoittamista. Kaikki ryhmät palauttivat tehtävänsä videotallenteena oman ryhmän panelikseskustelusta ja jokaisesta talenteesta tuli paljon hyvää lisätietoa, kuin myös ajattelemisen aihetta.  Ammatillinen koulutus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa. Rahotus myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle. Rahaa myönnetään laskennalisin perustein; perusrahoitus, suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus, ja koulutuksen järjestäjä päättää sen kohdentamisesta. Rahoitusjärjestelmä on pyritty rakentamaan ja rahoitusta myöntämään siten, että oppilaita jaksetaan kantaa läpi koulutuksen siten, että he oppivat asioita, joiden avulla he työllistyvät tai pääsevät jatko-opintoihin. Ennen oppilaat laskettiin kaksi kertaa vuodessa ja pääluvun mukaan maksettiin rahaa. Nyt perusrahoitus perustuu tavoitteellisiin opiskeluvuosiin, suoritusrahoitus suoritettuihin opintopisteisiin ja tutkinnon osien osaamispisteisiin. Vaikuttavu...

Henkilökohtaistaminen toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa

Kuva
”Henkilökohtaistaminen tarkoittaa sitä, että jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan hänen tarpeitaan vastaava opintopolku. Henkilökohtaistamisessa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aiempi osaaminen ja suunnitellaan, miten ja mitä uutta osaamista hän hankkii, miten osaaminen osoitetaan sekä mitä ohjausta, tukea tai mahdollisia erityisen tuen toimia opiskelija tarvitsee hänen elämäntilanteensa huomioiden.” (OPH 2020) Lisätietoa henkilökohtaistamisesta löytyy opetushallituksen sivulta, osoitteesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/henkilokohtaistaminen   Opintojen yksilöllistäminen Mitä tarkoittaa henkilökohtaistaminen? Mitä tarkoittaa opintojen yksilöllistäminen? Tutustuin toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen käytäntöihin mm. Omnian verkkosivulta, sekä haastattelemalla ohjaavaa opettajaani ja opinto-ohjaajaa. Kun opiskelijat aloittavat opiskelun oppilaitoksessa, jokaiselle tehdään opintojen alussa HOKS, eli henkilökohtaise...